Säännöt
Seuran säännöt
1§
YHDISTYKSEN TIEDOT
Yhdistyksen nimi: Länsi-Kuoreveden Metsästysseura ry
Kotipaikka: Jämsä
Merkitty Kaupparekisteriin: 8.4.1963
Y-tunnus: 1614038-2
Seura kuuluu metsästäjäliiton Pohjois-Hämeen piiriin. Piirin jäsenenä seura noudattaa piirin sääntöjä jamääräyksiä. Seuran kieli on säännöissä käytetty kieli.
Yhdistyksestä käytetään jatkossa nimitystä Seura.
2§
SEURAN TARKOITUS
Seuran tarkoituksena on harjoittaa
1) metsästysmahdollisuuksien tarjoamista jäsenilleen
2) järkiperäistä metsästystä kestävän käytön periaatteita noudattaen;
3) riistanhoito- ja luonnonsuojelutoimintaa;
4) metsästysampumaurheilua;
5) edistää turvallista ja eettistä metsästystä ja
6) edistää nuorten pääsemistä metsästysharrastuksen pariin ja heidän mahdollisuutta kasvaa aktiivisiksi ja vastuullisiksi metsästäjiksi.
7) metsästyskoiratoimintaa
3 §
SEURAN TOIMINTAMUODOT
Tarkoitustaan seura toteuttaa
1) hankkimalla käyttöönsä metsästys- ja riistanhoitoalueita;
2) suorittamalla riistanhoitotyötä;
3) valvomalla metsästys- ja riistanhoitoalueillaan tapahtuvaa metsästystä;
4) seuraamalla toimialueensa riistatilannetta;
5) huolehtimalla luonnonsuojeluun liittyvistä käytännön toimista;
6) kouluttamalla jäseniään;
7) järjestämällä metsästys- ja urheiluammunnan suoritus- ja kilpailutilaisuuksia,mitä varten seura voi asianomaisella luvalla rakentaa ja ylläpitää ampumarataa ja
8) seura voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta;
9) opastamalla turvalliseen ja eettiseen metsästykseen sekä metsästystaitojen harjoitteluun;
10) tarjoamalla nuorille mahdollisuuksia tutustua ja osallistua toimintaan;
11) edistämällä metsästyskoira- ja koetoimintaa.
4 §
SEURAN JÄSENET, JÄSENTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET
Seuran jäsenmuotoja ovat:
1) Kunniapuheenjohtaja
2) Varsinainen jäsen;
3) Nuorisojäsen
4) Koejäsen;
5) Kunniajäsen ja
6) Kannatusjäsen.
Kunniapuheenjohtaja
Kunniapuheenjohtajaksi voidaan hallituksen esityksestä seuran kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on toiminut seuran puheenjohtajana sekä erittäin huomattavasti edistänyt seuran toimintaa. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen. Kunniapuheenjohtaja on vapautettu jäsenmaksuista. Seurassa voi olla vain yksi (1) kunniapuheenjohtaja samanaikaisesti.
Varsinainen jäsen
Varsinaiseksi jäseneksi tai koejäseneksi henkilön voi hyväksyä seuran kokous.
Varsinainen jäsen on velvoitettu maksamaan vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruuden seuran talvikokous vuosittain määrää.
Hyväksymisen kriteereinä ovat hyvä maine, aktiivinen kiinnostus metsästykseen ja siihen liittyvään järjestötoimintaan sekä hyväksytty koejäsenyys.
Nuorisojäsen
Nuorisojäseneksi seuran kokous voi hyväksyä alle 18-vuotiaan henkilön. Nuorisojäsenyyden alkaessa alkaa koeaika, joka kestää kaksi (2) vuotta, minkä ajan kuluessa seuran kokouksen on päätettävä nuorisojäsenen hylkäämisestä tai hyväksymisestä seuran varsinaiseksi jäseneksi. Varsinainen jäsenyys alkaa kuitenkin vasta samana vuonna, kun nuorisojäsen täyttää 18 vuotta.
Nuorisojäsen saa koeajan jälkeen, ennen 18 vuotta täytettyään, omasta halustaan siirtyä varsinaiseksi jäseneksi ilmoittamalla siitä hallitukselle.
Nuorisojäseneltä ei peritä liittymismaksua ja jäsenmaksu on puolet vuotuisesta jäsenmaksusta.
Alle 15-vuotiaalla ja koeaikana nuorisojäsenellä ei ole äänioikeutta. Muutoin nuorisojäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisellakin jäsenellä.
Kun nuorisojäsenyys vaihtuu seuran varsinaiseksi jäsenyydeksi, peritään häneltä ainoastaan puolet seuran liittymismaksusta.
Koejäsen
Koejäsenyys kestää kaksi (2) vuotta, minkä ajan kuluessa seuran kokous päättää koejäsenen hyväksymisestä seuran varsinaiseksi jäseneksi tai hylkäämisestä.
Koejäseneltä ei peritä liittymismaksua. Koejäsen on velvoitettu maksamaan saman vuotuisen jäsenmaksun, joka varsinaiselle jäsenellekin on päätetty. Koejäsenellä on äänioikeutta lukuun ottamatta samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muilla jäsenillä.
Kunniajäsen
Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä seuran kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on erittäin huomattavasti edistänyt seuran toimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen. Kunniajäsen on vapautettu jäsenmaksuista. Muutoin kunniajäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisellakin jäsenellä.
Kannatusjäsen
Kannatusjäseneksi seuran hallitus voi hyväksyä henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka haluaa tukea seuran toimintaa. Kannatusjäsenellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus seuran kokouksissa, mutta ei äänioikeutta. Kannatusjäsenellä ei ole metsästysoikeutta seuran alueille.
Kannattavien henkilöjäsenten ja kannattavien yhteisöjäsenten kertakaikkisesta tai vuotuisesta kannattajajäsenmaksusta päättää seuran vuosikokous.
5§
Jäsenen velvoitteet ja maksut
Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan seuran ja Suomen Metsästäjäliiton piirin sääntöjä ja päätöksiä sekä hyviä metsästystapoja ja edistämään metsästysseuratoiminnalle tarkoituksenmukaista yhteishenkeä.
Jäsen sitoutuu suorittamaan seuraan liittyessään liittymismaksun ja huhtikuun loppuun mennessä vuotuisen jäsenmaksun, joiden suuruuden seuran vuosikokous vuosittain määrää.
Lähtökohtaisesti jäsen on velvollinen vuokraamaan vastikkeetta seuran alueen sisällä tai alueeseen liittyvien omistamiensa maiden täyden metsästysoikeuden seuran käyttöön. Seuran kokous voi myöntää jäsenen omaan käyttöön riistalajia tai rajattua pinta-alaa koskevan rajauksen seuran yleisestä metsästyksestä paikkaan, johon maanomistaja tekee omalla kustannuksellaan ravinto- ja elinympäristöparannus- sekä ylläpitotyötä. Rajaus hyväksytään tai hylätään linjaavana päätöksenä yleisessä kokouksessa mainiten aihe kokouskutsussa. Hyväksyvän päätöksen jälkeen vastaavaa rajausta hakeville rajaus on yhdenvertaisesti myönnettävä. Näistä myönnöstä päättää ja tiedottaa seuran hallitus.
Rajaus tehdään mahdollisimman vähän seuran muiden jäsenten metsästysmahdollisuuksia vähentäen ja se loppuu vuoden kuluessa kohteen ylläpidon päätyttyä. Jäsen ei saa metsästää seuran yleisestä metsästyksestä rajoittamiaan riistalajeja seuran muilla alueilla. Ensisijaisesti pyritään herrasmiessopimuksiin välttäen rajauspäätöksiä.
Jäsenellä, jonka jäsenmaksu on maksamatta, ei ole metsästysoikeutta seuran alueille, eikä äänioikeutta seuran kokouksissa ennen maksun suorittamista. Ennen sääntöjen mukaista erottamiskäsittelyä jäsenelle on lähetettävä muistutuslasku eräpäivineen. Kahden vuoden kuluttua maksamatta jääneestä muistutuslaskusta jäsenen katsotaan eronneen, ellei jäsentä tätä ennen ole erotettu.
Jäsen on velvollinen osallistumaan seuran järjestämiin metsästysammunnan harjoituksiin seuran kokouksen päättämällä tavalla.
Jäsen on velvollinen ilmoittamaan muuttuneet yhteystietonsa seuran sihteerille yhden kuukauden sisällä niiden muuttumisesta.
Jäsen on velvollinen ylläpitämään saalistilastoa ja ilmoittamaan saaliinsa vuosittain seuran kokouksen päättämällä tavalla.
Jäsen on velvollinen osallistumaan seuran ja sen jaostojen järjestämiin talkoisiin.
6 §
SEURASTA EROAMINEN
Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti seuran hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitäseuran kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
7 §
SEURASTA EROTTAMINEN JA MUUT KURINPITORANGAISTUKSET
Seuran kokous voi erottaa jäsenen, joka
1) laiminlyö näissä säännöissä mainittujen maksujen suorittamisen;
2) toimii seuran sääntöjen tai hyvien metsästäjätapojen vastaisesti;
3) rikkoo metsästystä koskevia lakeja, asetuksia tai määräyksiä tai
4) toimii seuran tarkoitusperien vastaisesti;
5)toimillaan vahingoittaa seuran toimintaa tai aiheuttaa mainehaittaa seuralle tai
6) pidättäytyy vuokraamasta omistamiaan, seuran toiminta-alueella sijaitsevia alueita seuralle tai rajoittaa niillä metsästämistä koskemaan riistalajeja, joita kuitenkin itse seuran vuokramailla metsästää.
7) Seuran hallitus voi erottamisen sijasta määrätä jäsenelle maksimissaan kaksi vuotta kestävän määräaikaisen erottamisen, maksimissaan vuoden kestävän määräaikaisen metsästyskiellon tai antaa varoituksen tai huomautuksen.
Ennen päätöksentekoa hallituksen on varattava asianomaiselle jäsenelle tilaisuus selityksen antamiseen asiassa, jollei erottamisen syynä ole näissä säännöissä mainittujen maksujen maksamatta jättäminen.
Eroava tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan hänelle kuuluvat maksut, eikä hänellä ole oikeutta saada mitään seuran kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.
8 §
SEURAN VARSINAISET JA YLIMÄÄRÄISET KOKOUKSET
Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista vuosikokous pidetään tammi-huhtikuussa jakesäkokous elokuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus.
Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on saatettava jäsenten tietoon vähintään 7 päivää ennen kokousta. Päätetyn ilmoitustavan lisäksi voidaan kokouksesta tiedottaa vapaasti muillakin tavoilla.
1) kirjallisena ilmoituksena jäsenille tai
2) yhdistyksen verkkosivuilla tai
3) sähköisesti tekstiviestillä, sähköpostilla tai niitä vastaavalla tavalla tai
4) sanomalehti-ilmoituksella seuran varsinaisen kokouksen määräämässä lehdessä
9§
VUOSIKOKOUSASIAT
Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa,
2) Todetaan kokouksen laillisuus,
3) Hyväksytään työjärjestys,
4) Esitetään seuran toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien/toiminnantarkastajien lausunto edelliseltä vuodelta ja päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta,
5) Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille,
6) Toimitetaan hallituksen puheenjohtajan vaali,
7) Toimitetaan hallituksen jäsenten vaali erovuoroisten tilalle,
8) Toimitetaan kahden tilintarkastajan/toiminnantarkastajan ja heidän henkilökohtaisten varamiestensä vaali alkaneelle toimintavuodelle,
9) Vahvistetaan toiminta- ja riistanhoitosuunnitelma alkanutta toimintavuotta varten, sekä päätetään metsästysammunnan harjoittelusta,
10) Päätetään seuran liittymis- ja jäsenmaksun suuruudesta,
11) Päätetään kannattavien henkilöjäsenten vuotuisesta ja kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksusta sekä kannattavien yhteisöjäsenten vuotuisesta ja kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksusta,
12) Vahvistetaan alkaneenvuoden tulo- ja menoarvio,
13) Hyväksytään seuran uudet varsinaiset jäsenet 2/3-osa kannatuksella, koe- sekä nuorisojäsenet, jolloin yli puolet läsnä olevista seuran jäsenistä on oltava hyväksymisenkannalla.
14) Käsitellään mahdolliset seuran jäsenten erottamistapaukset,
15) Valitaan metsästyksenjohtajat, valitaan tarvittavat jaostot ja toimikunnat
16) Valitaan seuran edustajat ja heidän varamiehensä piirikokouksiin,
17) Käsitellään muut hallituksen tai seuran jäsenten hallitukselle vähintään kolme viikkoa ennen kokousta esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat,
18) Päätetään Suomen Metsästäjäliiton piirille ja RHY:lle tehtävistä esityksistä ja
19) Keskustellaan muista mahdollisista esille tulevista asioista, joista ei kuitenkaan
voida tehdä päätöstä.
20) Kokouksen päättäminen
10 §
KESÄKOKOUSASIAT
Kesäkokouksessa päätetään seuraavat asiat:
1) Seuranmetsästysjärjestelyt ja metsästyssäännöt,
2) Täydennetään tarvittaessa metsästyksenjohtajien valinnat
3) Hyväksytään seuran uudet varsinaiset jäsenet 2/3-osa enemmistöllä, koe- sekä nuorisojäsenet, jolloin yli puolet läsnä olevista seuran jäsenistä on oltava hyväksymisen kannalla.
4) Käsitellään mahdolliset seuran jäsenten erottamistapaukset,
5) Käsitellään muut hallituksen tai seuran jäsenten hallitukselle vähintään kolme viikkoa ennen kokousta esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat,
6) Keskustellaan muista mahdollisista esille tulevista asioista, joista ei kuitenkaan
voida tehdä päätöstä.
11§
SEURAN YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS
Seuran ylimääräinenkokous on pidettävä, kun seuran kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Jälkimmäisessä tapauksessa vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti seuran hallitukselle. Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Kokouskutsusta on voimassa, mitä varsinaisista kokouksista onmäärätty.
12 §
PÖYTÄKIRJAN PITÄMINEN
Seuran, sen hallituksen, toimikuntien, jaostojen ja valiokuntienkokouksissa on
pidettävä pöytäkirjaa. Kokouksen puheenjohtajan jasihteerin sekä valittujen tarkastajien on tarkastettava seuran kokousten pöytäkirjat.
13 §
SEURAN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS
Seuran päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, pois lukien jäsenyydestä ja sääntömuutoksista päättäminen. Äänten sattuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa.
Jokaisella kokoukseen mennessä erääntyvän liittymismaksun ja jäsenmaksun maksaneella varsinaisella jäsenellä ja nuorisojäsenellä sekä kunniajäsenellä, koe- tai äänioikeudettomia nuorisojäseniä ja kannattaviajäseniä lukuun ottamatta on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.
Kokoukseen voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana, jos hallitus niin päättää ja asia mainitaan kokouskutsussa. Etä-äänestyksessä ja -vaalissa menetellään siten, kuin yhdistyksen hyväksymään äänestys- ja vaalijärjestykseen on kirjattu. Äänestys- ja vaalijärjestykseen on otettu tarvittavat äänestystä ja vaalia koskevat yhdistyslain säännöksiä ja yhdistyksen sääntöjä täydentävät määräykset. Yhdistyksen sääntöjä muutettaessa etäyhteyttä ei kuitenkaan voida käyttää.
Sääntöjen muuttamisesta, seuran purkamisesta tai seuran omaisuuden pääosan luovuttamista koskevassa asiassa seuran päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.
14§
SEURAN TILI- JA TOIMINTAVUOSI
Seuran tilija toimintavuosion kalenterivuosi. Hallituksen tulee luovuttaa pöytäkirjat, tilit ja tilinpäätös tilintarkastajille/toiminnantarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukausi ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien/toiminnantarkastajien on annettava lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.
15 §
SEURAN HALLITUS JA SEN EROVUOROISUUS
Seuran toimintaajohtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudestahuolehtii ja vastaa sekä seuraa edustaa vuosikokouksen valitsema hallitus.
Hallitukseen kuuluu yhdeksi vuodeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi vuodeksi valitut 6 jäsentä. Hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuorossa 2 henkilöä.
Jos jäsen kesken toimikauttaan estyy tehtävänsä hoitamisesta, seuran kokous valitsee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Hallitus valitsee täysi-ikäisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan sekä lisäksi sihteerin ja taloudenhoitajan, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta,milloin nämä katsovat kokouksen tarpeelliseksi tai kun puolet hallituksen jäsenistä sitä kirjallisesti heiltä vaatii.
Hallitusjäsenen peräkkäisten hallituskausien määrä on enimmillään kolme kautta (6 vuotta).
16§
PÄÄTÖSVALTAISUUS
Hallitus on päätösvaltainen silloin, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla fyysisesti kokouspaikalla tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Etäosallistumisen ja salaisen äänestyksen teknisestä toteutustavasta päättää hallitus. Etäosallistuminen voi tapahtua vain kokouksen aikana.
17 §
SEURAN NIMENKIRJOITTAJAT
Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai sihteeri kukin erikseen.
18 §
HALLITUKSEN TEHTÄVÄT
Hallituksen tehtävänä on erityisesti
1) toimia seuran ylimpänä toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnat toteutetaan suunnitelmien mukaisesti;
2) olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti;
3) suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa sen tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti;
4) vahvistaa tehtävänjako keskuudessaan sekä valita tarvittavat toimikunnat, valiokunnat,
jaostot ja työryhmät suorittamaan niille määrättyjä hallitukselle vastuullisia tehtäviä;
5) vastata seuran ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta;
6) vastata jäsenliittojen ja piirien sääntöjen ja ohjeiden seuralle asettamista
velvoitteista;
7) nimetä edustajat Suomen Metsästäjäliiton piirin kokouksiin, ellei seuran talvikokous ole asiasta jo päättänyt;
8) vastata seuran kokousten antamista velvoitteista;
9) pitää seuran jäsenluetteloa;
10) hoitaa huolellisesti seuran taloutta ja omaisuutta;
11) hoitaa seuran tiedotustoimintaa;
12) valita sekä tarvittaessa erottaa seuran toimihenkilöt;
13) päättää seuran ansiomerkkien ja huomionosoitusten myöntämisestä sekä tehdä esityksiä muista huomionosoituksista;
14) tehdä metsästysvuokra- ja muut metsästysalueiden käyttöä koskevat sopimukset
sekä
15) Päättää seuran sisäisistä kurinpitotoimista mitä säännöissä niistä on määrätty ja
16) ryhtyä kaikkiin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii.
17) huolehtia metsästysperinteen ja -tietouden ylläpidosta ja tallentamisesta
19§
TALOUDELLINEN TOIMINTA
Seura voi hankkia omistukseensa kiinteää omaisuutta, vastaanottaa testamentteja ja lahjoituksia sekä toimenpanna arpajaisia siten kuin lait ja asetukset määrää.
Seura voi ylläpitää asianmukaisten lupien mukaista ampumaratatoimintaa.
20§
SEURAN VAROJEN JA ARKISTON SIIRTO SEURAN PURKAUTUESSA
Jos seura puretaan, käytetään sen jäljellejääneet varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti johonkin seuran toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen.
Seuran arkisto siirretään Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:lle.
Seuran purkautumisesta on tehtävä ilmoitus yhdistysrekisteriviranomaisten lisäksi Suomen Metsästäjäliiton piirille, jonka jäsen seura on.
21§
MUUTA
Muutoin noudatettakoon, mitä laissa yhdistyksistä on säädettyLÄNSI-KUOREVEDEN METSÄSTYSSEURAN HIRVESTYSSÄÄNNÖT 2021
1. Yleistä
1.1 Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja Metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.
1.2 Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta ja jokaisella seuran varsinaisella jäsenellä on yhtäläiset oikeudet ja velvoitteet.
1.3 Seuran hirvenmetsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosittain hirvikokouksessa ja saatetaan kaikkien seurueen jäsenten tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä.
2. Metsästyksenjohtajan vastuut ja valta
2.1 Metsästyksenjohtaja vastaa siitä, mitä MA 23 §:ssä on sanottu:
-turvallisuudesta
-lupaehtojen noudattamisesta
- hirvieläinten metsästykseen osallistuva henkilö on velvollinen noudattamaan metsästyksen johtajan antamia määräyksiä (ML 28 §)
-metsästyksen johtaja saa kieltää metsästykseen osallistumisen henkilöltä, joka ei noudata annettuja määräyksiä (ML 28 §)
3. Metsästysmaat, yhteistoiminta
3.1 Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunnan valtuuttamat seuran jäsenet.
3.2 Seura voi kuulua erillispäätöksin ja erillissopimuksin hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan ja luovuttaa metsästysalueitaan vaihtomaiksi, mikäli vuokrasopimukset sen sallivat.
4. Kaatoluvat
4.1 Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaa vuosikokouksen erikseen valtuuttama jäsen, joka on oikeutettu nimenkirjoitukseen seuran asioissa, yhdessä jahtipäällikön kanssa.
5. Osallistumisoikeus
5.1 Hirvenmetsästykseen osallistumaan ovat oikeutettuja kaikki seuran varsinaiset jäsenet. Varsinainen jäsenyys oikeuttaa yhteen lihaosuuteen.
5.2 Seuran vuosikokouksessa valitaan edustaja/edustajat osallistumaan muodostettavaan yhteislupaan naapuriseurojen kanssa. Jahtipäällikkö valitaan kesäkokouksessa.
5.3 Hirviseurueeseen liittyminen tapahtuu ilmoittautumalla jahtipäällikölle viimeistään kesäkokouksen yhteydessä pidettävässä hirvestyskokouksessa tai ko. päivään mennessä puhelimella, kirjeitse tai sähköpostilla.
5.4 Kesäkokouksessa sovittu hirvestysmaksu tulee olla suoritettuna seuran tilille ennen ensimmäistä jahtipäivää.
5.5 Hirvieläinten metsästykseen voi osallistua myöskin siten, että saman lihaosuuden jakaa kaksi tai useampia metsästäjiä, jolloin he myös yhteisvastuullisesti vastaavat metsästykseen osallistumisesta, koko jahtikauden ajan.
5.6 Metsästyksen voi keskeyttää kesken kautta. Tällöin menettää loppukauden lihaosuuden ja maksettua hirvestysmaksua ei palauteta.
5.7 Koejäsenellä ei ole lihaosuutta.5.8 Osallistumisoikeutta voidaan rajoittaa määräajaksi, jos metsästäjä ei noudata annettuja ohjeita tai esiintyy jahdin aikana alkoholin vaikutuksen alaisena. Jahtipäällikkö ratkaisee asian välittömästi ilmoittaen päätöksen suullisesti, tarvittaessa kirjallisesti.
6. Osallistumisvelvollisuus
6.1 Seurueen jäsenen on osallistuttava jahtiin virallisina metsästyspäivinä. Myöhästymisestä tai ennen jahdin loppumista poislähtemisestä on ilmoitettava metsästyksen johtajalle.
6.2 Virallisia metsästyspäiviä ovat lauantai ja sunnuntai. Poissaolopäiviä virallisilta metsästyspäiviltä sallitaan 2 vrk ilman perusteltua syytä. Seuraavilta poissaolopäiviltä on maksettava sakkoa 10e/päivä. Poissaolopäiviä voi korvata osallistumalla ennakkoon sovittuihin arkipäiväjahteihin ja lihanleikkuuseen (vastaa ½ päivää).
6.3 Viralliseksi esteeksi voidaan katsoa seuraavat asiat.- Seuran asioiden hoitaminen- äkillinen sairaus, perhejuhla tai muu ylivoimainen este, jonka hirvijaosto katsoo hyväksyttäväksi
Täysivaltaisen jäsenen tuuraamiseen jahtipäivänä saa osallistua hirvestykseen oikeuttavat luvat omaava seuran jäsen.
Poissaolosta tulee ilmoittaa jahtipäällikölle jahtipäivää edeltävään iltaan mennessä. Myös jahtipäällikkö ilmoittaa poissaolostaan varapäällikölle.
6.4 Koiramiehen hyväksi lasketaan koiran metsästyspäivät
6.5 Poikkeavista metsästyspäivistä tulee tiedottaa jokaiselle seurueen jäsenelle riittävän ajoissa. Peltopassista sovitaan aina erikseen.
6.6 Koirien kouluttaminen lopetetaan aina viikkoa ennen jahdin alkamista. Riistapellot rauhoitetaan kokonaisuudessaan koirien koulutukselta.
7. Metsästyksen aloittaminen ja metsästyskäytännöt.
7.1 Hirvieläinten metsästystä johtaa metsästyksenjohtaja tai hänen poissa ollessa varajohtaja. Metsästyksenjohtaja vastaa metsästyksen turvallisesta suorittamisesta ja hän antaa tarkat ohjeet ennen kulloinkin alkavaa hirvijahtia.
7.2 Hirvenmetsästyksen aloitusaamuna hirviseurue pitää kokouksen, jossa tehdään kaatosuunnitelma. Hirviseurue seuraa hirvikannan määrää ja rakennetta syksyn edetessä. Mikäli hirvikannan tilanne edellyttää aloitusaamuna laaditun kaatosuunnitelman muuttamista kesken jahtikauden, tarvitaan kaatosuunnitelman muuttamiseen vähintään ½ hirviseurueen jäsenistön läsnäolo ja enemmistön päätös.
7.3 Passipaikat kuhunkin ajoon jaetaan jahtipäällikön toimesta. Jos kuitenkin joku metsästäjä ei ole kahteen vuoteen saanut kaatoa, saa hän halutessaan valita passipaikan vapaasti, loput määrää jahtipäällikkö.
7.4 Ensi kauttaan ampujana oleva sijoitetaan kokeneen ampujan passikaveriksi. Jahtipäällikkö määrittää missä vaiheessa hänet voidaan laittaa yksin passiin.
7.5 Ampuja saa halutessaan kaadetun hirven sarvet, taljan ja kielen. Sisäelimet jaetaan kaikkien jahdissa mukana olevien kesken.
8. Ampumataito ja saaliinkäsittely
8.1 Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävän ampumataidon lisäksi valmius saaliinkäsittelyvaiheisiin. Ampumataidon ylläpitämiseksi suositellaan hirvikokeen tulosrajan ampumista vuosittain joko harjoituksissa, seuran kilpailussa tai virallisessa ampumakokeessa.
8.2 Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti aiheettomilla armonlaukauksilla.
8.3 Jokainen seurueen jäsen osallistuu saaliin käsittelyyn ja metsästä noutamiseen. Sekä hankkii riittävän valmiuden pistämiseen ja suolistamiseen.
9.Kaatamisjärjestys
9.1 Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi merkitään henkilö, joka on ampunut siihen ensimmäisen tappavan laukauksen. Sellaiseksi katsotaan laukaus,joka normaalisti tappaa eläimen. Jos eläintä joudutaan jäljittämään, annetaan eläimen rauhoittua riittävä aika. Eläin on kuitenkin saatava samana jahtipäivänä. Osuma on, kun ampumapaikalta on selvät verijäljet, tai muut jäljet, jotka kertovat ampujan osuneen hirveen kuolettavasti. Tulkinta tilanteessa ampuja tai ampujat metsästyksenjohtajan kanssa selvittävät asian kuultuaan muita passimiehiä ampumapaikan lähistöltä.
10.Vieraat
10.1Hirviseurue voi kutsua vieraita hirvijahtiin. Tällöin vieraasta maksetaan 50e:n päivämaksu.
LÄNSI-KUOREVEDEN METSÄSTYSSEURAN HIRVESTYSOHJE 2021
Varmista että tiedät riittävästi metsästyksen lainsäädännöstä ja määräyksistä ennen jahdin alkua, älä ujostele kysyä epäselviä asioita aloituspalaverissa.
- Varmista ennen jahtia että ase, patruunat ja asusteet ovat vaatimusten mukaiset ja että ao. luvat ovat mukana. Metsästys alkoholin vaikutuksen alaisena on kielletty.
- Varmistu, että olet ymmärtänyt metsästyksen johtajan antamat ohjeet ja ota epäselvät asiat uudelleen esille. Noudata ohjeita.
- Ase on kuljetettava ajoneuvossa lataamattomana suojuksessa, tavaratilassa.
- Passipaikat miehitetään äänettömästi. Ajoneuvot jätetään niin, etteivät ne aiheuta haittaa muille alueella liikkuville
- Ase ladataan vasta passipaikalla ja patruunat poistetaan tilanteen päätyttyä ennen passipaikalta poistumista.
- Varmista passipaikalla naapuripassien sijainti ja turvalliset ampumasuunnat. Toista passia kohden on jätettävä 45 asteen turvasektori, jos maastoestettä välillä ei ole. Passipaikan ohittanutta hirveä on lupa ampua turvalliseen suuntaan. Älä ammu liian kaukaa. Jokaisen laukauksen tulee olla harkittu.
- Seuraa tarkoin ajon kulkua. Ota huomioon naapuri-/lupa-alueen rajan läheisyys.
- Varmista ampumatilanteessa hirveä seuraavan koiran turvallisuus. Älä ammu jos koira on sinun ja hirven välissä tai hirven välittömässä läheisyydessä (= 3 m tai lähempänä)
- Seisontahaukulle menee koiran ohjaaja tai metsästyksenjohtajan määräämä ampuja.
- Passipaikan saa jättää vasta kun metsästyksenjohtaja antaa luvan passipaikan vaihtoon tai ilmoittaa tilanteen päättyneeksi.
- Hirveä saa ampua vasta kun se on tunnistettu luvalliseksi. Naarashirveä jota vasa seuraa ei saa ampua. Epävarmassa tilanteessa ei saa ampua. Useamman hirven tullessa näköpiiriin on turvallisinta yrittää ampua lauman pienintä eläintä.
· Havainnoi hirven sijainti laukaisuhetkellä ja seuraa hirven käyttäytymistä, ammu toinen laukaus vain jos se tarpeellista. merkitse ampumapaikkasi. Näköpiiriin kaatuneen hirven voi lopettaa ja pistää kun naapuripassit ovat tietoisia passipaikalta siirtymisestä. Hirveä ei saa lähteä seuraamaan jos hirvi ei kaadu näköpiiriin.
· Varaudu paikalleen kaatuneen hirven äkilliseen ylösnousemiseen ja pakenemiseen (säkäosuma).
· Lopetuslaukaus ammutaan tarvittaessa niskaan siten, että lähellä olevan koiran kuulo ei missään tapauksessa pääse vahingoittumaan.
- Hirven kaadosta ja ampumisista sekä muista metsästyksen turvallisuuteen ja kulkuun vaikuttavista asioista on ilmoitettava heti metsästyksen johtajalle.
- Mahdollisen haavakon jäljittämisestä päättää metsästyksenjohtaja.
- Hirven kaaduttua ja saavuttuasi paikalle, poista patruunat aseestasi ja jätä lukko auki.
- Ota koira kiinni ja sido se naruun. Pidä mukanasi narua, muovikassi ja nippusiteitä.
- Laske hirvestä veri pois, suolista se ja ohjaa vetoporukka paikalle
Ilmoita metsästyksen johtajalle poistumisestasi jos lopetat metsästyksen kesken jahtipäivän.